Päivä oli ihan nimesä mukanen...
Mietin ruokkis aikaan melkein kyyneleet silmissä miks mä tänne oon tullut töihin??????! Ei tää oo yhtään sitä mitä ajattelin..
Olin aamu 9 asti kasannut työtovereideni kanssa BAJAMAJOJA. Niimpä, miettikääpä sitä.
En edes saanu koepissiä niitä, huoh.
Päivä meni nopeesti ja isoin harmituskin kerkis häviimään ennen kotiin pääsyä. Tänään työkaverit tuntu jo vähän inhimillisemmiltä. Tänään opin? - en mitään.
Mutta oon mä varma että saan tehdä niitä oikeitakin töitä, siis niitä töitä miksi mä oon sinne mennyt :)
PS. Harmittaa kirjottaa tätä blogia kun ei ole tietokonetta... joten kuvia laitan myöhemmin mukaan !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti